Kyllä se niin vaan on että turvotetut nappulat ei Rubelle kelpaa. Iltaruoaks oli päivällisenj puuron jämät ja kuivia napuja, niin kuinka ollakkaan se söi KAIKEN! Siis oikeasti, se melkein vielä nuoli sen kupin... Tänään on ekaa kertaa tuntunut siltä että herra alkaa tunnistamaan nimensä, ja vihellykset herättää myös suurta mielenkiintoa. Pilliä oon yrittäny myös muistaa käyttää aina kun ruokakuppia on tulossa, josko se sille vielä oppis. Pitäis hankkia sitä naudanverta ja ruveta tekemään pikkujälkiä, isä haluis että Ruben oppis ettimään haavakoita, ja kieltämättä se olis kovasti hyödyllistä.

Nyt se on oppinut myös sen että kun hän haluaa sohvalle, ja kun ei vielä itse pääse hyppäämään niin noustaan seisomaan sohvaa varten ja annetaan pari kimakkaa haukkua, niin mamma kyllä nostaa pepusta :) Mä kun silloin aattelin että "ei sohvalle" ja "ei sänkyyn", mutta tiesinhän mä jo itsekkin että noi on ihan valmiiks tuhoon tuomittuja ideoita kun dakota kerran saa molemmissa aikaansa viettää.

Sohvalle please!



Eikö sana kuulu? SOHVALLE!