No ei ehkä jouluun, mutta Rubenin tuloon...

Ai kuka on Ruben? Jos jollekkin olen unohtanut hehkuttaa, niin perheeseemme tulee lisäystä! Sunnuntaina meille muuttaa asumaan 8 viikkoinen Jämtlanninpystykorvauros Ruben, virallisesti FIN21985/07 Hopealoimun Hugo. Kasvattaja löytyi Kangasniemeltä, ja kaikki tuntui natsaavan oikein loistavasti. Jo syksyllä laitoin ilmoituksen SHHJ:n  (Suomen Harmaahirvikoira Järjestö) foorumiin että sopivaa pentua etsitään käyttöön ja näyttöön. Kasvattaja laittoi viestiä että suunnitelmissa on, ja kun suvut vaikuttivat hyvälle ja tein hieman taustatutkimusta, oli päätös helppo tehdä -täältä otettaisiin meille Hirvitykki!

Rubenin isänä on mainetta niittänyt FIN KVA Vasamasan Osku, joka on loistanut niin koekentillä, "oikeissa hommissa", että näyttelyissä. Pentueen emä on Raudanjoki Figaro joka myös on kerännyt tuloksia kaikilla kolmella osa-alueella. Kyseessä on ensimmäinen pentue sekä nartulle, että urokselle ja myös kasvattajalle. Mielenkiintoista onkin jatkossa seurata millaista jälkeä tästä tulee :)

Minä pidin yhteyttä kasvattajaan sähköpostitse ja isä puhelimitse ja lopulta tosiaan tehtiin varaus. Tarkoitushan on että Ruben on isän ja minun yhteinen "projekti". Poika tulee asumaan mun luona, joten mulle jää tämä ylläpito, koulutus, näyttely ja koe-puoli. Isä puolestaan sitten käyttää mettällä tositoimissa ja osallistuu hoitoon (ja kustannuksiin). Pidetään peukkuja että suuret toiveet toteutuu.

Koko tämä metsästyskoira puolihan on mulle ihan tutkimatonta erämaata. Olenkin yrittänyt lukea ja opiskella aihetta sekä netistä että kokeneemmilta kysellen. Infoa on löytynyt mukavasti, ja kaikki keltä olen neuvoja kysynyt ovat auliisti neuvoja ja apua tarjonneet, kiitos siitä! Tällä hetkellä tuntuu että pää on täynnä tietoa suumerkeistä, opetuksesta, ruokinnasta, ja niin päin pois. Ehkä tämä tietomäärä jossain vaiheessa lokeroituu ja siirtyy käytäntöön.

Jännittävän momentin tähän pennun tuloon tuo myös tuo perheen "vanha neiti" Dakota. Rakas rottweilermussuni jolla ikää on 6 vuotta, mutta mieli on kuin pennulla. Toivon että Ruben ottaa dakotasta mallin suhtautumisessa ihmisiin ja uusiin tilanteisiin. Dakotahan on todella avoin ja ystävällinen. Tosin itsepäinen, mutta sitä ei tarttis välittää pennulle. Aina on kuitenkin Dakotalla mennyt loistavasti pentujen kanssa ja uskon että Rubenkin vastaanotetaan ilman ongelmia. Isä onneksi on meidän kanssa ensimmäiset päivät jos jotain ongelmia tulee, sillä isäni hallitsee dakotan silmissä kiistattomasti ylijumalan paikkaa.

Vielä kun jaksaisin odottaa nuo kolme yötä. Onneksi on ohjelmaa tiedossa koko viikonlopuksi niin menee aika äkkiä, sitten onkin aika keskittyä hetkeksi pissapapereihin, tarhaopetteluun ja tutustumiseen. Voi mitä kaikkea jännää sitä pääseekään pienelle näyttämään ja opettamaan...

Lisää viimeistään sunnuntaina, ja loppuun toki kuva herrasta! Kuva by kasvattaja11102.jpeg